sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Fantastinen päätös konserttivuodelle


20.12.2015 Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Anssi Karttunen, sello, Karita Mattila, sopraano & Kari Kriikku, klarinetti Musiikkitalossa Helsingissä

No nyt oli (taannoista pääministeriämme mukaillakseni) aivan fantastisen upea ilta! Konsertti alkoi Debussyn Faunin iltapäivällä, jonka raukean hyväntuulinen tunnelma oli juuri paikallaan sateisen synkkään ja pimeään Helsinkiin. Huilusoolon soitti orkesterin oma Yuki Koyama. Toisena kappaleena kuultiin Magnus Lindbergin Sellokonsertto nro 2, joka sai Suomen ensiesityksensä vasta nyt (tai tarkemmin sanottuna pari päivää aiemmin, kun RSO soitti saman ohjelman ensimmäistä kertaa). Pidin konsertosta kovasti - siitä löytyi yllättäen ihan romanttista ja muhkeaa jousilinjaa sekä mm. kivasti svengaavia jaksoja. Solistina oli Anssi Karttunen.

Ja sitten lavalle saatiin oma Sopraanomme eli Karita Mattila. Hän teki Sibeliuksen Luonnottaresta niin väkevän ja dramaattisen tulkinnan että oksat pois! RSO kykeni vastaamaan samalla mitalla, joten saimme todellakin tavanomaisesta poikkeavan esityksen. Tämä oli epäilemättä vaikuttavin Luonnotar mitä olen kuullut. On se Karita vaan uskomaton!

Väliajan jälkeen soitettiin hiljattain kuolleen Jouni Kaipaisen pieni kappale Nyo ze honmak kukyo to. Klarinettisolistina tässä mestaroi Kari Kriikku. Seuraavana Mattila ja Karttunen palasivat lavalle Kaija Saariahon Miragen merkeissä. Englanninkielinen teksti on peräisin meksikolaisen intiaanishamaanin loitsuista, joita hän lausui huumaavien sienien voimalla. Ja melkoiseen shamanistiseen tasoon Mattilakin esityksessään nousi! Karttusen sellon raastavat ja kitisevät äänet olivat erikoinen mutta kiehtova pari lauluäänelle.

Konsertin päätti Ravelin Daphnis & Chloe, sarja nro 2. Lintu piiskasi RSO:sta irti sellaista soinnin kauneutta ja voimaa tarkkuuden kuitenkaan kärsimättä, että olin aivan mykistynyt. Harvoin on tämän tyyppinen kappale tehnyt minuun yhtä suurta vaikutusta. Tätä mieltä tuntui olevan myös muu yleisö, sillä Lintu ja orkesteri saivat lopuksi aivan valtavat suosionosoitukset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti